Naudan teurastus Intiassa

Tässä yleiskatsauksessa näet kasvissyöjien (vihreä) ja ei-kasvissyöjien (punainen) prosentuaalisen jakautumisen Intiassa. Erityisesti maan pohjoisessa, idässä ja etelässä lihaa syövien osuus on selvästi suurempi.
Nautojen teurastus Intiassa

Kasvava lihankulutus Intiassa
Lihan kulutus ja tuotanto Intiassa kasvaa tasaisesti. Syynä on se, että yhä useammat ihmiset syövät lihaa vaurauden merkkinä. Myös hindut, joille alun perin on omistettu vegaaninen elämäntapa, kuluttavat yhä enemmän lihaa. Kasvavan vaurauden lisäksi Intian väestössä on havaittavissa myös kasvavaa kulttuurista monimuotoisuutta.
Hindulaisuuden ja buddhalaisuuden lisäksi Intiassa on lukuisia muita uskontoja, kuten kristinusko ja islam. Nykyään Intiassa elää kolmanneksi suurin muslimiväestö. Nämä uskonnot kuluttavat vuohien, puhvelien tai nautojen lihaa, mikä johtaa Intiassa yleisesti ottaen pienempään kasvissyöjien määrään kuin usein ajatellaan.
Tämä kaavio Intian lihankulutuksen jakautumisesta osoittaa, että lihankulutus Intiassa on laajalle levinnyttä, kuin aiemmin oletettiin. Mitä voimakkaampi punainen, sitä korkeampi lihankulutus!

Tapahtuuko nautateurastus todella Intiassa?

Nykyään Intia on yksimaailman suurimmista naudanlihan tuottajista. Vertailun vuoksi: EU:ssa tuotetaan vuosittain noin 8 miljoonaa tonnia naudanlihaa. Intiassa se on 4,3 miljoonaa tonnia. Naudanlihaa ei siis vain kuluteta Intiassa, vaan sitä myös tuotetaan nykyään laajassa mittakaavassa. Suurin osa Intian teurastamoista sijaitsee etelässä (Chennai) ja pohjoisessa (Uttar Pradesh ja Kolkata). Näistä paikoista tulee jopa 50 % lihasta vientiin Qatariin ja Saudi-Arabiaan. Miksi? Eläinten teurastus tapahtuu tarkkojen sääntöjen mukaan, jotka ovat juurtuneet islamiin. Vain jos liha on”halal”, sitä syödään myös islamilaisissa paikoissa kuten Qatarissa.

Rituaaliteurastus: halal-lihan merkitys

Teurastaminen terveiden eläinten on islamissa ja juutalaisuudessa uskonnollisesti perusteltu. Sekä Koraanissa että Toorassa on kielto syödä raatoja ja verta. Uskonnollisen näkemyksen mukaan veri sisältää sielun. Tämän perusteella on määräys, että eläimen on menetettävä mahdollisimman paljon verta teurastuksen ja lihan käsittelyn aikana.

Myös teurastuksen kulusta on tarkat määräykset. Elävältä eläimeltä katkaistaan teurastuksen yhteydessä kaulavaltimot, kaulalaskimot, henkitorvi ja ruokatorvi yleensä ilman ennakko tainnutusta yhdellä viillolla. Koska selkäydin pysyy vahingoittumattomana, lihastoiminta jatkuu ja suurin osa verestä pumpataan ulos kehosta. Oikein suoritettuna eläin kuolee muutamassa sekunnissa, sillä eläimen kärsimys pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä.

Teurastuksen jälkeen seuraa kuolleen eläimen jälkikäsittely, jossa juutalaisessa teurastuksessa liha pestään ja suolataan, ja suoritetaan lihantarkastus. Tässä tarkastetaan lihan ja elinten terveys, etsitään sairauksia, kasvaimia ja epäsäännöllisyyksiä, jotka tekisivät lihan epäpuhtaaksi. Vasta onnistuneen jälkikäsittelyn jälkeen liha on ”kosher” juutalaisuudessa tai ”halal” islamissa ja soveltuu syötäväksi.

Mistä peräisin ovat ne eläinten nahat, joita käytämme Gusti Leder -tuotteissamme?

Petan elokuvat näyttävät, kuinka lehmiä siepataan ja viedään Bangladeshiin, jotta ne sitten nahkana palautetaan Intiaan. Tämä kauppa kattaa alle 15 % Intian naudannahan kokonaismäärästä. Sen sijaan nahat tuotetaan ja käsitellään yleensä paikan päällä.

Yhä useammin lihaa ja nahkoja kuitenkin lähetetään säilöttyinä (suolattuina) EU:sta ja Etelä-Amerikasta Intiaan. Liha tuotantoa EU:ssa tai Etelä-Amerikassa tuetaan. Näin säilötty nahka voi olla jopa edullisempi kuin intialainen nahka. Tämän vuoksi nahkojen hinnat raakanahkamarkkinoilla todennäköisesti laskevat pitkällä aikavälillä.

Se, miten eläin teurastetaan, riippuu aina lihankuluttajasta. Intiassa tuotettu liha lähetetään esimerkiksi Qatariin ja on siten pitkälti halal. Etelä-Intiassa, jossa asuu paljon kristittyjä, lihaa syödään kuitenkin samalla tavalla kuin meillä Euroopassa ja Saksassa. Euroopasta tuodun säilötyn lihan tuonti ei siten ole harvinaista.

Eläinten teurastus

Eläinten teurastuksessa Euroopan ja Etelä-Amerikan alueella tuotantoeläimet tapetaan verenpoistolla. Saksassa esimerkiksi vain koulutetut teurastajat saavat suorittaa teurastuksen tarkkojen määräysten mukaisesti. Eläimet saavat olla teurastettuja vasta asianmukaisen tainnutuksen jälkeen, jolloin korkeammat aivotoiminnot sammutetaan.
Tähän on olemassa erilaisia menetelmiä, kuten erityisten teurastuslaitteiden käyttö (eläimille, joilla on vahva kallonpeite), sähköinen tainnutus (pienemmille tuotantoeläimille) tai tainnutus inerttikaasuilla.

Tavoitteena on pitää eläinten kipu vähäisenä. Vaikka määräyksiä noudatetaan, on aina tapauksia, joissa eläimiä ei tainnuteta riittävästi eri syistä. Tainnutuksen jälkeen eläimet ripustetaan ja seuraavassa vaiheessa pistetään. Tässä teurastaja leikkaa eläinten kaulan verisuonet auki. Eläinten kuolema tapahtuu välittömän verenpoiston ja siten hapenpuutteen vuoksi lyhyessä ajassa.

Gusti Leder eläinten kaltoinkohtelua vastaan: Miksi käytämme silti eläinten nahkoja

Me Gusti Lederillä tuomitsemme sekä teurastuksen että rituaaliteurastuksen, sillä molemmat tavat aiheuttavat eläimille kipua ja pelkoa kaikista määräyksistä huolimatta. Lihansyönti tappaa elämää! Tuemme sekä lihankulutuksen vähentämistä että siitä luopumista kokonaan. Lihan tuotannon ja kulutuksen kasvu Intiassa ei ole toivottava kehitys!

Miksi haluamme silti käyttää eläinten nahkoja? Tuotteemme valmistetaan liha-alan sivutuotteesta. Riippumatta siitä, onko eläin rituaaliteurastettu Intiassa tai teurastettu EU:ssa ja viety Intiaan, yhtäkään eläintä ei tapeta sen nahan vuoksi. Jos näin olisi, laukku maksaisi 800€ eikä 80€. Naudan paino on 800-1200 kg, josta 85% on lihaa ja loput nahkaa ja luita. Luonnonvarojen kestävä käsittely on jotain, mitä voimme tukea.

Lederituotteidemme valmistuksessa hyödynnämme liha-alan sivutuotetta, joka muuten heitettäisiin pois. Nahkamme on siten sata prosenttia kierrätystuote.